Aplodit kalastajillemme!

Sain kunnian saada vastaanottaa Taivassalon Silak’rysäyksen julkilausuman ja antaa oman vastaukseni:

”Taivassalolaisena kansanedustajana koen sydämen asiakseni viedä kalastajien ja kalan edistämisohjelmaa eteenpäin ja puhua tämän puolesta kaikissa niissä viitekehyksissä joihin asia sopii ja liittyy.

Kuluttajatutkimuksen mukaan 90% suomalaisista syö kalaa ja 75% haluaisi syödä enemmän. Me kaikki tiedämme kalan monipuoliset myönteiset terveysvaikutukset, mutta terveydenhuoltoalataustaisena ihmisenä haluan vielä näistä muistaa: Kalasta saa monia ravintoaineita, joita elimistö ei pysty itse tuottamaan. Kala sisältää terveyttä edistäviä pehmeitä rasvoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde. Kalasta saa myös seleeniä, B12-vitamiinia, jodia, kaliumia ja fosforia. Tiesithän, että jo yhdestä silakka-ateriasta saat koko päivän D-vitamiinit.

Suomessa kalastetaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa silakkaa eli suunnilleen saman verran kuin tuotetaan naudanlihaa. Siitä kuitenkin vain pieni osa menee elintarviketuotantoon. Kotimaista kalaa on jalostettu moneksi vaihtelevalla menestyksellä ja vaikka meille täällä silakkafile on maukas sellaisenaan on silakan ja muun kotimaisen kalan tuotteita pyrittävä jalostamaan ja brändäämään niin vientituotteiksi kuin myös suomalaiseen ruokapöytään enenevissä määrin.

Rannikkoseuduilla silakka ja sen kalastaminen sekä syöminen ovat aina olleet osa kulttuuria, silakka on meille taloudellinen ja ekologinen lähiruoka. Ekologisuutta puoltaa myös se, että kalan mukana, ja erityisesti silakan kalastuksen kautta, Itämerestä poistuu merkittävä määrä ravinteita: noin 500 tonnia fosforia ja runsas 3 000 tonnia typpeä. Kalastus onkin jo pitkään ollut merkittävin tapa poistaa mereen jo päätyneitä ravinteita. Itämeren kannalta on tärkeää, että kalastus ja sitä myötä myös ravinteiden poisto jatkuu elinvoimaisena.

Suomessa silakan kalastus on vastuullista MSC-merkittyä toimintaa ja erityisesti silakan elintarvikekäyttöä ja arvoa voidaan vielä tuntuvasti lisätä. Kala on ilmastoystävällistä ruokaa ja kaloista juuri silakan ilmastojalanjälki on pienin.

Että kalastajien tavoitteet ja kuluttajien toiveet saadaan toteutumaan, meidän tulee kasvattaa kotimaisen kalan tarjontaa, pitää alkutuotanto elinvoimaisena ja kehittää sekä samalla turvata kotimaisen kalastuksen toimintakenttää. Jos raotan hivenen uutta hallitusohjelmaa niin ammattikalastajien toimintaedellytyksiä parannetaan mm. poistamalla tarpeettomat metsästysrajoitukset merimetsokantojen osalta sekä tehostetaan hylkeiden metsästystä. Maatalouden sekä virkistyskäytön kannalta myös valkoposkihankien metsästyslupa on positiivinen uudistus.

Suomen on aktiivisesti ja aggressiivisemmin puolustettava omaa kalastuskiintiötään mm. silakan osalta Euroopan Unionissa. On tärkeää korostaa kalastuksen roolia Suomalaisena elinkeinona, huoltovarmuustekijänä ja vientituotteena, kokonaisterveyden ylläpitäjänä, vapaa-ajan harrastuksena sekä yhtenä matkailun muotona.

”Vuonna 2020 julkaistussa saksalaistutkimuksessa havaittiin, että noin 60 grammaa viikossa kalaa syövät koululaiset saivat matematiikasta ja äidinkielestä parempia arvosanoja kuin sitä vähemmän kalaa syövät.”

Silakalla saamme myös Suomalaislasten PISA-tulokset nousemaan.

Annetaan aplodit meidän kalastajillemme!”