Lahjakkaiden oppilaiden osaamisen kehittäminen ei ole mikään elitistinen pyrkimys, vaan Suomen tulevaisuuden peruskivi

Artikkeli julkaistu 18,12,2025 Itämeri-osaamiseen keskittyvän Centrum Balticum -säätiön verkkosivulla https://centrumbalticum.org

Pulloposti 82 
Milla Lahdenperä 
FT, kansanedustaja (Kok.)

Suomessa on sellainen outo tapa, että kun joku lapsi tai nuori oppii asiat nopeammin tai syvemmällä tasolla kuin muut, hänet usein työnnetään odottelemaan käytävään, kunnes muut “saavat kiinni”. Tämä on vähän kuin jarruttaisi polkupyörää alamäessä vain siksi, että kaveri polkee ylämäessä. Lopputuloksena on se, ettei kukaan pääse kunnolla mihinkään.

Lahjakkuutta on tutkittu meillä Suomessakin jo usean vuosikymmenen ajan. Lahjakkaana pidetään henkilöä, joka on taitava ja suorituskykyinen jollakin erityisellä elämänalueella. Lahjakkuuden lajeja voidaan luokitella eri tavoin. Erään luokituksen mukaan joku voi olla lahjakas sosiaalisesti ja empaattisesti, itsetuntemuksen osalta tai kyeten hahmottamaan itsensä ja ympäristönsä välisiä suhteita. Lisäksi lahjakkuuden lajeja ovat kielellinen, liikunnallinen, matemaattinen ja musikaalinen lahjakkuus.

Lahjakkuus ei kehity itsestään. Lahjakkuus kehittyy parhaiten turvallisuudentunteen ja myönteisen minäkuvan pohjalle. Jos halutaan, että tämä maa tuottaa jatkossakin huippuosaajia, tutkijoita, insinöörejä, taiteilijoita ja yritysten rakentajia, vaatii se ohjausta, vaivaa ja rakenteita, jotka eivät oleta kaikkien oppivan saman tahtisesti. Lahjakkaasta lapsesta kehittyy lahjakas aikuinen vain opiskelemalla ja harjoittelemalla ahkerasti niitä erityisaloja, joita hän kokee omakseen. Myös lahjakkaan oppiminen vaatii aikaa ja asioiden kypsymistä.

Peruskoulun yksi keskeisimpiä tavoitteita on taata kaikille oppijoille tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja menestyä taustasta riippumatta. Laki ja opetussuunnitelmat edellyttävät, että opettajan pitäisi pystyä tukemaan kaikkia oppijoita. Lahjakkaan oppilaan oikeus edetä omaan tahtiinsa on yhtä tärkeä kuin tukea tarvitsevan oikeus saada tukea.

Koulussa lahjakkuutta voidaan tukea monin eri tavoin. Opetuksen eriyttäminen on yksi keskeisimmistä keinoista. Opetussisällöt ja -menetelmät muokataan yksilöllisesti sopivaksi. Esimerkiksi oppitunnilla on tarjolla eri vaatimustason tehtäviä. Lahjakkaita voidaan tukea myös siten, että opetusta nopeuttamalla annetaan mahdollisuus saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet nopeammassa tahdissa esimerkiksi aloittamalla koulu tavanomaista aiemmin tai hyppäämällä vuosiluokan yli.

Lahjakkaiden oppijoiden tukemiseksi tarvitsemme peruskouluun toimivat osaamisen tasoryhmät, ei mitään hiljaista puuhapistettä taaimmaisessa pöydässä. Matematiikassa, kielissä ja luonnontieteissä pitäisi olla tarjolla syventäviä sisältöjä jo varhain. Riittävän haasteelliset opintokokonaisuudet pitävät yllä motivaatiota. Opettajat tarvitsevat myös mentorointia, jotta lahjakkuuden tunnistaminen ei olisi sattumaa ja opettajan persoonasta kiinni. Lisäksi tarvitaan tunteiden ja motivaation tukea, koska lahjakkailla oppilailla on usein korkeat odotukset itseään kohtaan ja tarve tulla haastetuksi ilman ylikuormitusta. Kerhot, projektit, vierailut ja todellisen maailman ongelmien ratkominen tuovat motivaatiota ja nostavat tasoa ylöspäin. Tässä yhteistyö yliopistojen ja yritysten kanssa on avainasemassa.

Suomessa tulee nykyistä huomattavasti vahvemmin ja enemmän kannustaa ja tukea nuorta, jos hän pystyy jo toisella opintoasteella tekemään korkeakoulutason opintoja. Nopeutettu eteneminen ilman byrokraattista kitkaa eli mahdollisuus suorittaa esimerkiksi lukio kahdessa vuodessa tai ammatillinen tutkinto yksilöllisesti on jo nyt mahdollista. Ensisijaisen tärkeää ovat räätälöidyt opintopolut, joissa opiskelija voi yhdistää lukiokursseja, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoja. Meidän tulee laatia huippuosaamisen ohjelmat teknologiaan, lääketieteeseen, luoviin aloihin ja yrittäjyyteen. Harjoittelupaikat ja tutkimusyhteistyö ovat välttämättömiä jo toiselta asteelta lähtien, jotta potentiaali saa suuntaa.

Lahjakkuuden tukeminen on myös kansallinen kilpailukykykysymys. Suomi tarvitsee huippuosaajia, jos aiomme pysyä kehityksen kärjessä tekoälyn, energiateknologian, lääketieteen, biotalouden ja kyberturvan aloilla. Sijoitus lahjakkaisiin lapsiin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin innovaatioina, yrityksinä, verotuloina ja yhteiskunnallisina ratkaisuina, joita muut maat meiltä kopioivat. 

On sivistysvaltion velvollisuus antaa jokaiselle mahdollisuus kasvaa täyteen mittaansa, ei keskitason muottiin. Lahjakkaiden tukeminen nostaa koko ikätasoa ja hyödyttää yhteiskuntaamme. Joku näistä nuorista voi tulevaisuudessa keksiä ratkaisun sellaiseen ongelmaan, jota me emme vielä osaa nähdä. Meidän tulee siis panostaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin lahjakkaita oppijoita unohtamatta.