Lisäraha hyvintointialueille?

Ennen lisärahaa – onko kaikki tehostuskeinot jo käytetty?

Eilen aluevaltuustossa hva johtaja Tarmo Martikainen sivusi esityksessään mahdollista lisärahoituksen hakemista valtiolta.

Totta on, että hyvinvointialueet koko maassa ovat yhä rakentumisvaiheessa. Kustannuspaineet – ikääntyvä väestö, hoitovelka, henkilöstöpula ja yleinen kustannusten nousu – ovat todellisuutta.

Lisärahan tarve voi olla perusteltu, mutta sen myöntämisen pitää nojata läpinäkyviin, uskottaviin ja pitkäjänteisiin sopeuttamissuunnitelmiin. Tulipalojen sammuttaminen ei riitä – tarvitaan pysyviä, rakenteellisia ratkaisuja.

Oikeuskanslerin kannanotot ovat tukeneet lisärahoituksen myöntämistä, jos se edistää hyvinvointialueiden talouden pitkäaikaista tasapainottamista. Tukeminen voi olla välttämätöntä siirtymävaiheessa, jotta lakisääteiset palvelut eivät vaarannu.

Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei rahaa jaeta ilman ehtoja: jokaiselta hyvinvointialueelta on voitava edellyttää realistista suunnitelmaa siitä, miten talous saadaan kestävälle pohjalle.

Ennen kuin Varha pyytää lisärahoitusta, on voitava osoittaa, että kaikki mahdolliset säästö- ja tehostamiskeinot on jo käytetty. Veronmaksajien tuki edellyttää vastuunottoa ja vaikuttavia toimia vastaamaan alueen asiakkaiden tarpeisiin.