Turvallisuus

”Paras vastaus epävarmaan maailmaan on vahva, toimintakykyinen ja luottamusta herättävä suomalainen yhteiskunta.
Yhteiskunta, joka tuntee ja arvostaa historiaansa, kulttuuriaan ja ymmärtää, että tämän maan turvallisuus on rakennettu sukupolvien työn, sitkeyden ja yhteisen vastuunkannon varaan.” Näillä sanoilla päätin puheenvuoroni
sisäisen turvallisuuden selonteon palautekeskustelussa, joka käytiin eilen loppuillasta.
Puheenvuoroni kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Sisäisen turvallisuuden selonteko tulee tässä ajan hetkessä tarpeeseen. Turvallisuusympäristö muuttuu nyt nopeammin kuin lakeja ehditään päivittämään. Vaikkakin, kyllä kohtuullisen hyvin olemme pysyneet tahdissa.
Tämän selonteon antamisen jälkeen olemme nähneet uusia merikaapelivaurioita Itämerellä, Iranin sodan heijastusvaikutuksia Eurooppaan sekä Ukrainasta harhautuneita drooneja Suomen ilmatilassa. Tapahtumat eivät ole enää kaukaista turvallisuuspolitiikkaa uutislähetyksissä vaan koskettavat suoraan myös suomalaisten arkea.
Siksi on tärkeää ymmärtää, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät enää ole erillisiä asioita. Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien välillä on sujuvaa. Tiedonkulku ja yhteistyö on harjoiteltua. Kun kaapeleita rikotaan merellä, drooneja ilmestyy Suomen puolelle, tai kriisi osuu siviileihin, viranomaisilla on selkeä työnjako ja yhteistyön toiminnan kulku.
Sisäinen turvallisuus on käytännössä koko yhteiskunnan etulinjaa. Ja on ymmärrettävä, että viranomaiset voivat turvata suomalaisten arjen vain silloin, kun heillä on riittävät toimivaltuudet käytössään.
Turvallisuus rakennetaan viranomaisten osaamisella, toimivaltuuksilla ja resursseilla.
Tilannetta, jossa rikollisilla ja vihamielisillä toimijoilla on käytössään uusin teknologia, mutta viranomaiset joutuvat toimimaan vanhentuneella lainsäädännöllä, ei voida hyväksyä. Siksi rikostiedustelun kehittäminen, kyberuhkien torjunta, viranomaisten tiedonvaihdon parantaminen ja miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvä sääntely ovat täysin välttämättömiä toimia.
Tässä hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja.
Poliisien määrä nostetaan 8 000:een. Suojelupoliisin suorituskykyä vahvistetaan. Karhuryhmän toimintakykyä parannetaan. Itärajan esteaita valmistuu tavoiteltua nopeammin. Väestönsuojiin, CBRNE-valmiuteen (eli ns. vaarallisten aineiden aiheuttamiin uhkiin) ja pelastustoimeen investoidaan.
Selonteko nostaa aivan oikein esiin myös nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvun. Suomessa ei saa syntyä kehitystä, jossa väkivaltainen katujengikulttuuri juurtuu osaksi yhteiskuntaa kuten monessa muussa Euroopan maassa on käynyt.
Tarvitaan sekä ennaltaehkäisyä että selkeitä seuraamuksia. Perheiden tukemista, harrastuksia ja moniammatillista yhteistyötä, mutta myös kovempaa suhtautumista vakavaan rikollisuuteen ja alaikäisten hyväksikäyttöön rikoksenteossa.
Samalla on tunnistettava hybridivaikuttamisen ja laittoman maahantulon turvallisuusulottuvuus. Valtion ensimmäinen velvollisuus on huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta.
Arvoisa puhemies,
Suomen vahvuus on ollut korkea luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin.
Että luottamus säilyy on ihmisten koettava, että yhteiskunta pystyy suojelemaan heitä myös vaikeina aikoina.
Siksi sisäisen turvallisuuden viranomaisista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä päätöksistä, joita tässä salissa voidaan tehdä. Ja lopulta kaiken pohjalla on myös vahva talous. Velkaantunut valtio on aina turvallisuudeltaan heikompi valtio. Turvallisuus, huoltovarmuus ja vakaa talous kulkevat käsi kädessä.
Paras vastaus epävarmaan maailmaan on vahva, toimintakykyinen ja luottamusta herättävä suomalainen yhteiskunta.
Yhteiskunta, joka tuntee ja arvostaa historiaansa, kulttuuriaan ja ymmärtää, että tämän maan turvallisuus on rakennettu sukupolvien työn, sitkeyden ja yhteisen vastuunkannon varaan.
Kiitos