Aikuiskoulutustuki
Puheenvuoroni 22. helmikuuta 2024 aikuiskoulutustukeen liittyen:
Tänään puheenvuoroni aikuiskoulutustukeen liittyen:
”Tämä hallituksen esitys (HE 8/2024 vp) liittyy työllisyysasteen nostamiseen ja valtion talouden tasapainottamiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan aikuiskoulutustuen hyödyt eivät riitä kattamaan siitä aiheutuvia kustannuksia.
Myöskään koulutusalojen mukaiset siirtymät eivät välttämättä johda siirtymiin työmarkkinoilla eli nykyisellään aikuiskoulutustuki on tehoton eikä vastaa sille asetettuja tavoitteita. Siitä saadut hyödyt ovat pienet verrattuna kustannuksiin.
Etlan joulukuussa 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuen mahdolliset hyödyt riippuvat merkittävästi koulutustaustasta.
Eniten aikuiskoulutustuesta on hyötyä peruskoulutaustaisten kohdalla.
Sen sijaan jo valmiiksi korkeakoulututkinnon suorittaneilla saatavat hyödyt eivät riitä kattamaan kustannuksia ja esim. vuonna 2022 tukea saaneista 49 prosentilla oli jo valmiiksi ylempi tai alempi korkeakoulututkinto.
Samassa Työllisyysrahaston (8/2023) selvityksessä todetaan, että toisen asteen tutkinto oli 42 prosentilla.
Peruskoulutaustaisia oli vain yksi prosentti.
Näin havaitaan, että nykyisellään tuki painottuu siis henkilöihin, joilla on jo joko korkea-asteen tai toisen asteen tutkinto, kun taas perusasteen suorittaneiden osuus tuen saajista on vähäinen. Tämän vuoksi aikuiskoulutustuen ansio- ja työllisyysvaikutukset eivät vastaa tavoiteltua.
Että tuki olisi tehokas, ja kohdentuisi tarkoituksenmukaisesti, tulisi sen painottua peruskoulutaustaisiin ja sitä tulisi suunnata aloille, joiden työllistämismahdollisuudetovat parhaimmat.
Nyt pyritäänkin löytämään keinoja, joilla jatkossa
1) työn tekeminen ja pätevöityminen voidaan paremmin sovittaa yhteen niin, ettei henkilön tarvitse olla kokopäiväisesti poissa töistä ja
2) jos henkilö omasta halustaan haluaa vaihtaa alaa, niin silloin myös taloudellinen vastuu täytyy olla henkilöllä itsellään, esimerkiksi lainapainotteisen mallin kautta.
Työllisyysrahaston kyselyn mukaan yli puolet vastaajista koki kuormituksen nykytyössä päämotivaatiotekijänä aikuiskoulutukseen hakeutumisen ja tuen haun syyksi. Työhyvinvointiin on kuitenkin löydyttävä muita keinoja. Työhyvinvointiin, motivaatioon ja jaksamiseen vaikuttavat monet tekijät myös työn ulkopuolelta. Ja näihin syihin on syytä puuttua muilla keinoilla.
Samassa kyselyssä n. 48% vastaa tarvitsevansa korkeamman tutkinnon voidakseen edetä työurallaan ja juuri tähän koulutustason nostamiseen aikuisten tutkintokoulutuksessa tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseenhallitusohjelmalla ja näillä muutoksilla pyritään. Tähän STM on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksia keinoista, joilla tuetaan työuran aikaista jatkuvaa oppimista, parannetaan työllisyyttä ja tasapainotetaan valtion taloutta.
Kuten edustaja Lyly tässä aiemmin mainitsi on aikuiskoulutustuki ollut 20v voimassa, no, ehkä tätä onkin syytä nyt sitten uudistaa.
Muistettava on myös, että meillä on ilmainen koulutuspolku ja on monimuotokoulutusta ja muita joustavia tapoja päivittää osaamistaan esim. työn ohessa ja näitä tapoja tulee jatkuvasti lisää.”