Lukuvuosimaksut
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Hallituksen esitysHE 51/2024 vp
15.25 Milla Lahdenperä kok :
”Arvoisa rouva puhemies,
Hallitus esittää muutoksia yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin koskien EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuja ja hakemusmaksua.
Lisäksi ehdotetaan täsmennyksiä tilauskoulutuksen säännöksiin.
Lakimuutoksilla toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus etenemisestä kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellisuutta eli perittävien lukuvuosimaksujen tulisi jatkossa kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset.
Täyskatteellisten lukuvuosimaksujen tavoitteena on parantaa korkeakoulujen taloudellista tilannetta ja sitouttaa täällä opiskelevia ulkomaalaisia jäämään Suomeen.
Esityksen mukaan opiskelijan oleskeluluvalla maahan tullut säilyisi lukuvuosimaksuvelvollisena, vaikka hän vaihtaisi oleskelulupaansa esimerkiksi työperusteiseksi.
Tämä on erittäin tärkeä lakimuutosesitys koska tilanne korkeakouluissa on se, että koulutukseen valituille opiskelijoille järjestetään resurssit: opettajat, tilat, laitteet ja materiaalit. Kulurakenne ja budjetti koulutuksiin ja eri opinto-ohjelmiin on tarkkaan laskettu. Erityisesti ammattikorkeakouluissa, joissa on nykyaikaiset hienot simulaatioluokat ja materiaalikulut suuria. Nyt sitten, jos ennalta laskettu tulo ei tulekaan, kun opiskelija on voinut vaihtaa oleskelulupa-statuksensa opiskelijasta työperustaiseksi, on tässä vanhassa mallissa opiskelija siten vapautunut maksusta ja näin korkeakoululle aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksia talouden ja sitä myötä myös opintotarjonnan suunnitteluun.
Lukuvuosimaksumuutoksenkin jälkeen Suomi on edelleen pohjoismaisiin kilpakumppaneihinsa nähden maksuiltaan edullinen.
Ns. täyskatteellisten lukukausimaksujen periminen mahdollistaa korkeakoulutuksen tarjonnan laajentamisen nykyisestä, kun julkista rahoitusta ei kohdennu EU-ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Hakemuksia on EU-ETA-alueen ulkopuolelta ollut runsaasti (yli 60 000 hakijaa 8300 opiskelupaikkaan) ja kyllä hakijoita tulee jatkossakin olemaan, koska suomalaiset korkeakoulut tarjoavat kansainvälisesti vertailtuna laadukasta koulutusta ja tutkimusta sekä tukea työllistymiseen.
Vetovoima tulee näin säilymään. EU-ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän voi olettaa kasvavan tulevaisuudessa korkeammista lukukausimaksuista huolimatta. (4v säteellä, alun ehkä notkahduksen jälkeen. Vrt Ruotsi) Lisäksi hakeutuvat ovat entistä motivoituneempia opiskelijoita sekä myös korkeakoulujen taloudellista tilannetta pystytään tällä kohentamaan. Kiitos”