Suomen huoltovarmuus
Uusien nuorien, alle 41-vuotiaiden maatalousyrittäjien määrä laskee vuosittain, ollen tällä hetkellä hieman alle 200 aloittajaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan alle 30-vuotiaita viljelijöitä oli vuoden 2023 alkaessa 901 ja yli 70-vuotiaita viljelijöitä 3 788. Lukumääräisesti eniten oli 55–59-vuotiaita, 6 287 kappaletta, ja viljelijöiden keski-ikä oli 54 vuotta.
Huoltovarmuutemme kannalta maatilojen jatkuvuus ja oma ruokatuotanto ovat huolestuttavassa tilanteessa. Sitä eivät yhtään helpota sääolosuhteet, energian ja lannoitteiden hinnan nousu tai EU-komission asetukset, puhumattakaan Suomen omasta sääntelypolitiikasta.
Vähissä ovat ne ammatit, jotka työllistävät saman määrän valvovaa viranomaista ollen kuitenkin samanaikaisesti valvovan satelliitin alaisuudessa. Ammattikunta, joka tekee pitkää työpäivää sekä siihen päälle hoitaa tunnollisesti pyydetyt raportit ja toimenpiteet määräpäivään mennessä. Tähän lisättynä ammattiylpeys ja tunnollisuus suomalainen ruoka on laadukasta, turvallista ja jäljitettävää, toisin kuin moni muu EU:sta tai sen ulkopuolelta tuleva elintarvike.
Moni asia kuitenkin ihmetyttää suomalaisen ruuan arvostuksen osalta. Yksi on Ruokavirasto, joka toimii maatalousyrittäjän osittaisena palkanmaksajana ilmoittaen tavoitteellisen aikataulun eli palkka maksetaan joillekin lokakuussa, toisille ehkä joulukuussa ja alkuvuoden aikana. Varsinaista tietoa ei tunnu olevan kenelläkään. Kuinka moni ottaisi näin hataran palkanmaksutiedon perusteella työn vastaan?
Suomi on sanktioiden luvattu maa, joten kuvittelisi, että palkka pystytään maksamaan ajallaan. Jos sitten kävisi niin, että jollain yksittäisellä ei esimerkiksi nurmipeitteisyys toteudu, kehiteltäisiin hänelle jokin takaisinperintä. Nyt kuitenkin koko ammattikunta odottelee. Investointien ja tuotantopanosten maksatukset odottavat erityisesti viljatiloilla satotuloa sekä ruokaviraston palkkaa.
Tänä vuonna paikoittain huonolaatuinen viljasato ei kelpaa edes rehuksi. Kulut kuitenkin pyörivät, tuotantopanokset nousevat ja sato-odotukset ovat entistä epävarmemmat, kuten palkkakin. Rakkaus lajiin toivottavasti kuitenkin säilyy suomalaisilla nykyisillä ja tulevilla maanviljelijöillä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa ongelmat ovat tiedossa ja ratkaisuja etsitään kuumeisesti. Omasta mielestäni nykyinen järjestelmä on vinouttanut koko tuotannon. Asiaa pitäisi tarkastella täysin uudesta tulokulmasta.
